Koulun kehityssuuntia – Ubiikki teknologia vs. ubiikki oppiminen

Kirjoituksessa nostetaan esille ja pohditaan koulun kehityssuuntia, jotka nousevat ubiikin teknologian ja ubiikin oppimisen näkökulmista. Esitetty malli kuvaa koulun kontekstissa oppimisen kaikkiallisuuden keskeisiä kehityssuuntia ja haasteita.

Mikko Saari esitteli blogissaan Opettajan TVT-portaat, joissa noustaan frontaaliopetuksen koulusta portaittain kohti sähköisen oppimisympäristön tavoitetasoa. Loistavaa työtä! Esitys tukee hienosti opettajaa, joka miettii koulun ja opetuksen kehittämisen suuntaa.

Tutkijan näkökulmasta on kuitenkin mielenkiintoista nostaa esille ja pohtia astetta deskriptiivisemmin useampia kehityssuuntia. Koulu Kaikkialla -hankkeessa (ja sitä ennen InnoSchool-hankkeessa) on teoretisoitu oppimisen ja opetuksen rajojen ylittämistä vastinparien kautta: formaali-informaali, fyysinen-virtuaalinen.

Tästä lähtökohdasta voidaan ajatella, että tieto- ja viestintätekniikka tukee tiettyjä kehityssuuntia, mutta Koulu Kaikkialla -hankkeen hengessä oppimisen fyysisten ympäristöjen avautuminen on myös kiinnostava kehityssuunta. Niinpä olemme rakentaneet oppimisen kaikkiallisuuden ajatukselle mallia ulottuvuuksista, joissa liikettä nähdään niin ubiikin oppimisen kuin ubiikin teknologiankin lisääntymisen suhteen.

ubiikki_oppiminen_teknologia_kehityssuuntia_kuvio

Kuvio. Ubiikin oppimisen lisääntyminen (X-akseli) ja ubiikin teknologian lisääntyminen (Y-akseli).

Tätä mallia voidaan konkretisoida ottamalla esimerkkejä kehityssuunnista.

  • Ensimmäisenä puhtaammin formaalin oppimisen alueella ubiikin teknologian lisääntyminen kuvaa verkko-oppimisympäristöjen käyttöä lisänä oppikirjoille.
  • Jos taas oppimista viedään luokkahuoneen ulkopuolelle, ubiikki oppiminen lisääntyy. Omat tutkimukselliset kiinnostuksen kohteemme ovat pitäneet sisällään esimerkiksi museoiden pedagogisen roolin pohtimista.
  • Kun sekä ubiikki teknologia että ubiikki oppiminen lisääntyy, tullaan ajankohtaiseen pohdintaan sosiaalisen median ja avoimen oppimisen kulttuurin näkökulmista.

Mallia voi myös skaalata oppimisen ja opetuksen tasolta esimerkiksi opettajan ammatilliseen oppimiseen ja kehittymiseen. Tällöin perinteiset opettajien täydennyskoulutusmallit (lähtöpiste) voivat laajeta koulutuskohtaisiin verkkoympäristöihin (Y-akseli) tai erilaisiin moniammatillisen kehittymisen ympäristöihin (X-akseli). Koulu Kaikkialla -hankkeessa olemme tukeneet (sekä X-akselin että Y-akselin) muutoksia sosiaalisen median jakamisen kulttuuria kohti Oppimisfestivaali-aloitteella.

Tärkeää on huomata, että malli ei esitä kehityssuuntia sinänsä normatiivisesti vaan lupaamallani tavalla deskriptiivisesti. Tarkoitus ei ole povata tässä perinteisen oppikirjavetoisen luokkahuoneopetuksen totaalista kuolemaa vaan nähdä mielenkiintoisia jännitteisiä suhteita rajojen ylittymisessä.

(huom! Samaa ajattelu-/esitystapaa olemme käyttäneet mediakasvatuksen teoretisoinnissa)

1 thought on “Koulun kehityssuuntia – Ubiikki teknologia vs. ubiikki oppiminen”

Comments are closed.