koulukaikkialla – Olli Vesterinen

Työelämäyhteistyön syventäminen

”Oppimisympäristöt ovat moniulotteisia, vaihtelevia ja rikkaita. Puhutaan oppimisen ekologiasta, jolla viitataan erilaisiin ympäristöihin ja oppijayhteisöihin.” (Krokfors ym. 2015)

Ammattikorkeakoulut ovat edelläkävijöitä työelämälähtöisen korkeakoulupedagogiikan kehittämisessä. Silti keskeisenä kysymyksenä monen AMK:n kehittämistyössä on yhteistyö työelämäkumppanien kanssa.

Erityisen haasteellista on systemaattisemmin yhdistää tutkintotavoitteinen opiskelu työelämäyhteistyöhön ja hanketoimintaan. Hyviä esimerkkejä Diakista on joidenkin koulutusten opinnäytetöiden sijoittuminen vahvasti hankkeisiimme.

Rajojen ylittäminen

Rajat (boundaries) ovat sosiokulttuurista eroista johtuvia epäjatkuvuuksia toiminnassa ja vuorovaikutuksessa (Akkerman & Bakker 2011). Tällä tarkoitetaan erilaisia reunoja tunnustelevaa lähestymistapaa. Alussa olleen sitaatin mukaisesti oppimisen ympäristöjä ja yhteisöjä voidaan tarkastella oppimisen ekologiana.

Korkeakoulujen ja opiskelijoiden työelämäyhteistyö onkin monitasoinen ilmiö, jota voidaan jäsentää rajoja ylittävän lähestymistavan mukaan.

Rajoja ylitetään korkeakoulukontekstissa ainakin työn, vapaa-ajan ja opiskelun kontekstien välillä (Kuvio 1). Tämän lisäksi korkeakoulun sisällä on monia rajojen ylittämisen paikkoja kuten TKI:n ja koulutusten raja.

tasomalli_rajattu_blogiin

Kuvio 1. Rajojen ylittäminen moniammatillisen pedagogisen yhteistyön kontekstissa (muokattu Rajala ym. 2010 pohjalta).

Diakissa osallistavan ja tutkivan kehittämisen viitekehys kuvaa ideaalia, jossa opiskelu, työelämätaho ja korkeakoulu yhdistyvät esimerkiksi hanketyön kautta.

Opiskelijan näkökulmasta hänen korkeakouluun mukanaan tuoma kokemus ja osaaminen otetaan käyttöön. Parhaimmassa tapauksessa opiskelija yhdistää muualla hankkimaansa osaamista ja korkeakoulussa hankittua osaamista yhdistäen nämä työelämän tai asiakastyön kehittämistarpeisiin.

Vastaavasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta on kiinnostavaa kytkeä opiskelijoiden osallisuutta eri hankesyklin vaiheisiin: hankehakemusvaiheeseen, toteutukseen, arviointiin ja kehitystyön jalkauttamiseen.

Diakin osallistavan ja tutkivan kehittämisen kuvaukseen voi perehtyä verkkosivuilla ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaan avulla.

Rajojen ylittäminen luo oppimisen potentiaalin. Se mahdollistaa uusien näkökantojen muodostumisen ja ammatillisten käytäntöjen kehittämisen. Tästä on myös runsaasti tutkimustietoa.

Seuraavaksi nostan yhtä opetuksen ja rajojen ylittämisen tutkimusta esille siinä valossa, että korkeakoulut voisivat syventää työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä ja hanketoimintaansa suhteessa opetushenkilöstöön.

Silloittamista eri tasoilla

Eri rajoja ylittävää silloittamista voidaan nähdä muillakin kuin instituutiotasolla (Kuvio 2). Rajojen ylittämistä tapahtuu myös vuorovaikutuksen tasolla (interpersonaalinen taso) ja yksilön sisällä (intrapersonaalinen taso).

rajojen_ylittaminen_eri_tasoilla

Kuvio 2. Rajojen ylittämisen eri tasoja (muokattu Akkerman & Bruining 2016 pohjalta Koulu kaikkialla -hankkeeseen).

Koulu kaikkialla -hankkeessa (Helsingin yliopisto, OKM-rahoitus 2011–2015) tutkittiin muun muassa rajoja ylittävän pedagogisen yhteistyön alkuvaihetta. Yhteistyötä kutsuttiin moniammatilliseksi pedagogiseksi yhteistyöksi. Tulkintaa opettajan ja oppilaitoksen ulkopuolisen tahon yhteistyön onnistumisesta tehtiin edellä mainituilla kolmella eri tasolla.

Ensinnäkin, keskeistä onnistuneessa yhteistyössä on eri toimijoiden pedagoginen osaaminen. Niin yhteistyötahon kuin korkeakoulun opetushenkilöstön yhteinen näkemys hyvästä opetuksesta ja oppimisesta korostuu.

Toiseksi, pedagogisen yhteistyön rakentuminen on oppimisprosessi kaikille osapuolille. Siinä opitaan, miten työelämätahon mukaan ottaminen voi uudelleen määritellä myös opettajan ja opiskelijan roolit. Kyse on siis yhteistyön merkityksen ymmärtämisestä ja pedagogisten roolien jäsentämisestä siten, että opiskelijan aktiivinen toimijuus mahdollistetaan ja tuetaan.

Kolmanneksi, institutionaalisella tasolla on tärkeää jaettujen mahdollisuuksien ja yhdistyvien resurssien tunnistaminen. Oppimisen potentiaali viittaa myös kehittämiselle avautuviin resursseihin. Hyvä esimerkki tästä on hanketyön resurssien hyödyntäminen samaan aikaan sekä hankkeen edistämiseen että opetuksen uudenlaiseen toteuttamiseen.

***

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Diakonia-ammattikorkeakoulun intranetin henkilöstöblogissa. Lisää näistä teemoista pääset lukemaan seuraavista linkeistä.

Krokfors, L., Kangas, M., Kopisto, K., Rikabi-Sukkari, L., Salo, L. & Vesterinen, O. (2015). Yhdessä. Luovasti. Oppien. Opetuksen ja oppimisen muutos 2016. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510223765

Vesterinen, O., Kangas, M., Krokfors, L., Kopisto, K. & Laura Salo, L. (2017). Inter-professional Pedagogical Collaboration between Teachers and their Out-of-school Partners. Educational Studies, 43(2), 231–242. http://www.tandfonline.com/eprint/uwWZ2EzBgxf2hb3TPsVj/full

Lähteet

Akkerman, S. F. & Bakker, A. (2011). Boundary Crossing and Boundary Objects. Review of Educational Research, 81(2), 132–169.

Akkerman, S.F., & Bruining, T. (2016). Multilevel Boundary Crossing in a Professional Development School Partnership. Journal of the Learning Sciences, 25(2), 240–284.

Rajala, A., Hilppö, J., Kumpulainen, K., Tissari, V., Krokfors, L. & Lipponen, L. (2010). Merkkejä tulevaisuuden oppismisympäristöistä. Raportit ja selvitykset 2010:3. Opetushallitus.

Twitter and Professional Learning

Professionals spend more and more time on Twitter and other social network sites. They also see that those connect with their productivity. The idea is to investigate the possible effects of social media use (like in Twitter) on professional learning and practice among teachers with online professional networks.

I have been building a research plan on teachers’ professional learning in social networks (such as Kaikkialla.fi by the OmniSchool Project). The OmniSchool Project that develops learning environments with schools has been fortunate to participate in existing networks and support emerging networks. The research plan will focus on a very crucial question in terms of the “connected teacher”: what are the effects of Twitter networking on teaching practice and teacher thinking?

Figure. Filtering research participants for interviews.

Professionals spend more and more time on Twitter and other social network sites. They also see that this connects with their productivity (Microsoft survey 2013). Twitter allows instant idea and information sharing by users to their followers. A tweet is an expression of a moment or idea packed into 140 characters. It can contain text, photos, and videos, usually through a web link. Millions of tweets are shared every day.

The idea is to investigate the possible effects of social media use (like in Twitter) on professional learning and practice. The professional networks will be analyzed through social network analysis. Among other interesting things, this will reveal the teachers who just hold an account on Twitter, or use it for other personal purposes and those teachers who are actually networking professionally (see Figure above).

The plan is to first analyze teachers’ professional connections and networks and process those into a graph. Social network analysis allows contacts and interactions to be analysed easily and fast. The special interest is in the types of online connections and networks that exist between teachers and out-of-school actors. The second part of the research plan focuses on the teachers’ practical reasoning and its relations to professional social networking (in Twitter). The possible effects on practice are analyzed on a micro level at schools. The data will be collected with the stimulated recall interview method (STR), i.e. interviews that make use of the video recordings of teacher’s lessons. The data analysis combines practical argument analysis and data-based content analysis of the interviews.

The research proposal includes a comparative element between Finland and New Zealand. A foreign research context equivalent to the OmniSchool initiative is The Mind Lab by Unitec in New Zealand. The Mind Lab is an important investment to improve teachers’ professional skills and practical knowledge related to learning in the digital age. Their model of in-service training is very different to what is traditionally used in Finland as well as the model that has been developed in the OmniSchool Project (Learning Festival, in Finnish Oppimisfestivaali). Although the research remains descriptive in nature, it will be very interesting to see whether the teachers who are professionally active online also reflect on how student learning should be organized in the digital age.

Learning Bridges – it does!

I have moved on to a new project called Koulu Kaikkialla, a follow-on for Learning Bridges project, funded by the Ministry of Education and Culture. This is an extremely interesting project which focuses on ubiquitous learning (oppimisen kaikkiallisuus), its pedagogic implications and support for that certain type of agency. In the context of school learning, we are seriously trying to look beyond short school projects and boundaries of learning.

I am personally interested in what happens after these school projects when an external resource, for example a project researcher, leaves the school and the innovative practice should emerge with a dominant activity in the school (see Sannino, 2008). In addition to research on learning, we are exploring and building many types of support for a teacher agency, one of these supports to be a social network service around topics of ubiquitous learning and pedagogy in line with those ideas. I am sure there is a lot to learn here and, for sure, this learning will bridge me with many new social connections and a better understanding of ubiquitous learning phenomenon

Join us in exploring all this on Twitter.com #learningbridges #oppimisensillat